Sopraano Soile Isokoski on saanut kamarilaulajattaren arvonimen Wienin valtionoopperassa. Arvonimi myönnetään 2–3 ansioituneelle laulajalle vuosittain. Suomeen arvonimi on viimeksi Wienissä mennyt Matti Salmiselle.
Valtionoopperan pääjohtaja Ioan Holender tähdensi juhlapuheessaan, että arvonimeen ei riitä pitkä yhteistyö yli sadassa näytöksessä, vaan laulajan tulee olla myös ”yleisön, ei vain talon lemmikki”.
Savonlinnassa on järjestetty musiikin kesäkursseja yli 50 vuotta – kauemmin kuin nykymuotoisia oopperajuhlia. Savonlinnan musiikkiakatemia pohjaa säveltäjä Yrjö Kilpisen 1950-luvulla perustamiin Savonlinnan musiikkipäiviin ja myöhempään Savonlinnan Oopperajuhlien koulutussäätiön, Aino Ackté -instituutin toimintaan. Vuosien mittaan Savonlinnassa on käynyt monia kansainvälisiä taiteilijoita opettamassa ja musisoimassa oppilaiden kanssa kamarimusiikin, oopperan ja Liedin saralla. Musiikkiakatemian tämän kesän kurssien yli 50 oppilasta edustavatkin 14 eri kansallisuutta.
Savonlinnan oopperajuhlat ovat yksi tunnetuimmista kesäfestivaaleista oopperamaailmassa. Savonlinnan musiikkiakatemian kurssien markkinointi ei ole – lähinnä pysyvän rahoituksen puuttuessa – läheskään yhtä näkyvää, mutta kurssien opettajakunta sitäkin edustavampi. Tämänkesäistä oopperalaulaja ja Kammersänger Tom Krausen sekä ohjaaja Eija Tolpon oopperailmaisun mestarikurssia edelsi viulun ja kamarimusiikin mestarikurssit opettajinaan viulistit Shmuel Ashkenasi ja Mark Gothoni, sellisti Alexander Baillie sekä alttoviulisti Teemu Kupiainen. Oopperakurssin jälkeen oli vuorossa vielä saksalaiseen Liediin ja ranskalaiseen chansoniin keskittyvä kurssi, jonka opettajina toimivat pianistit Daniel Fueter ja Hartmut Höll.
Yhteistyötä Kairon oopperan kanssa
Savonlinnan musiikkiakatemia on myös tehnyt yhteistyötä Kairon oopperan ja Egyptin Suomen suurlähetystön kanssa. Savonlinnan musiikkiakatemian taiteellisen johtajan, Ralf Gothonin perustama ”suomalais-egyptiläinen musiikkisilta” alkoi viime kesänä suomalaistaiteilijoiden opetusvierailulla Kairossa. Tämän vuoden toukokuussa toistamiseen pidetty viikon mittainen kurssi sai suojelijakseen Egyptin ensimmäisen rouvan, presidentin puolison Suzanne Mubarakin. Kamarimusiikkiopetuksen lisäksi ohjelmassa on ollut näyttämötyön ja roolianalyysin harjoittamista Tom Krausen ja Eija Tolpon ohjauksessa; kamarimusisoinnissa opettajat, Gothonin lisäksi mm. sellisti, professori Arto Noras ja alttoviulisti Teemu Kupiainen ovat soittaneet oppilaiden kanssa myös konserteissa.
”Viemme Egyptiin ulkoisista oppisuunnista vapaata suomalaista pedagogiikkaa, jossa kannustetaan oppilaita edistymään elämysten ja oivallusten kautta”, Gothoni kertoo ja lisää, ”kaksi kertaa järjestetyt kurssit ovat olleet menestys ja paikallinen lehdistö on ollut hyvin kiinnostunutta opetuksesta ja konserteista”. Yksi yhteistyön tärkeimmistä tavoitteista on lisätä kulttuurivaihtoa Suomen ja Egyptin välille. Viime vuonna Egyptistä tulikin vastavuoroisesti Savonlinnan kesäkursseille kuusi oppilasta; yksi heistä, 26-vuotias mezzosopraano Gala El Hadidi osallistui myös tämän kesän oopperan mestarikurssille. Hänen mukaansa Savonlinnan musiikkiakatemian vierailut ja egyptiläisten vastavierailut ovat tuoneet uusia kokemuksia kummallekin osapuolelle.
”He ovat tuoneet meille eurooppalaista musiikkikulttuuria, sekä antaneet oopperallemme paljon myös näyttämötyön puolella” El Hadidi toteaa Savonlinnan musiikkiakatemian vierailuista Kairossa sekä kairolaisten vastavierailuista Savonlinnaan. ”Heidän kanssaan on hyvä tehdä työtä, sillä kyse ei ole vain musiikista, vaan ihmisistä; opetus on henkilökohtaista ja auttaa oppilasta ymmärtämään myös itseään. Lisäksi kursseilla kohtaavat eri uskonnot, kulttuurit ja kielet – kyseessä on siis todellinen kulttuurisilta” El Hadidi lisää.
Lisätietoa Savonlinnan musiikkiakatemiasta netissä http://www.savonlinnamusicacademy.com/
Lue myös:
”Laulun ja näyttämöilmaisun mestarikurssi”
”Poskisuudelma Ahtisaarelle – näin oopperakurssilaiset konsertissaan”
Savonlinnan jokakesäisen musiikkiakatemian oopperakurssin päätöskonsertissa oli iloinen ja vapautunut tunnelma. Tom Krausen ja Eija Tolpon mestarikurssin yhtäältä ystävällinen, toisaalta lauluilmaisun kokonaisvaltaisuutta korostava henki tuntui tarttuneen myös oppilaisiin. Sekä näyttämöilmaisussa, että laulussa saattoi aistia monin paikoin hyvällä oraalla olevaa itseilmaisua. Lisäksi konserttia oli seuraamassa runsaslukuinen ja varsin arvovaltainenkin yleisö – paikalla olivat muiden muassa presidentti Martti Ahtisaari rouvineen.
Mestarikurssien päätteeksi järjestettävät konsertit ovat usein ongelmallisia, sillä kurssilla opitut ja saavutetut asiat eivät ole päässeet vielä aidosti osaksi oppilaiden ilmaisua ja tekniikkaa. Yleensä konserttitilanteeseen liittyy myös epävarmuutta ja jännittämistä, mikä pakottaa oppilaan turvautumaan vanhoihin ja teknisesti huonoihin tapoihin. Krausen mukaan konsertilla on oma paikkansa osana kurssin antamaa kokemusta.”On tärkeää nähdä, pystyvätkö oppilaat keskittymään, löytämään rauhan ja täydellisen keskittymisen konserttiin mennessä”, Krause toteaa.
Konsertin aloitti egyptiläinen mezzosopraano Gala El Hadidi, joka esitti Habaneran Bizet’n Carmenista. Näyttämön sijaan El Hadidin Carmen liikuskeli yleisön seassa: hän otti täpötäyden Melartin-salin permannolla kirjaimellisesti kontaktin yleisöönsä. Seuraavan esiintyjän, mezzosopraano Tiina-Maija Koskelan Seston aaria Parto, parto Mozartin oopperasta La Clemenza di Tito oli hieman konventionaalisempi, joskin pippurinen esitys: Seston temperamentin sai kokea lavalle asetettu tuoli. Koskelan intensiivistä, mutta rauhallista läsnäoloa tuki myös hänen miellyttävä äänensä, johon syntyi tarvittaessa tekstin vaatimaa karakteria.
Konsertissa vieraili esiintymässä Tom Krausen tytär, Floridassa asuva lyyrinen sopraano Danielle Krause. Danielle Krausen musiikillisesti valmista ja hyvin rakastettavaa esiintymistä oli miellyttävä kuunnella. Tässä Savonlinnan debyytissään hän lauloi Mimin aarian Donte lieta Puccinin oopperasta La Bohéme sekä saman säveltäjän Manon Lescaut’sta aarian In quelle trine morbide.
Naisista kahden mezzon ja loppukonsertissa esiintyneen Danielle Krausen lisäksi konsertissa kuultiin vielä Outi Pekkarisen koloratuuria sekä dramaattista sopraanoa Emriikka Salosta. Pekkarisen laulamat aariat, Verdin Rigoleton Gildan aaria Caro nome sekä Donizettin Linda di Chamounix’n Lindan aaria O luce di quest’anima olivat musiikillisesti varsin herkkiä ja lupaavia tulkintoja. Hänen äänensä oli tasainen ja miellyttävä, joskin odottanee vielä puhkeamista täyteen kukkaansa. Kypsymistä odottaa myös Emriikka Salosen suuri ja dramaattinen ääni, jonka laulajatar kuitenkin pystyi valjastamaan sieluunkäyvään tehtävään Leonoran aariassa Pace, pace mio Dio Verdin oopperasta Forza del Destino. Intensiteetti säilyi myös Rachmaninovin laulussa Ni ver mni drug. Tästä suuren lavan kyvystä kuulemme varmasti, kunhan äänivarat ja lavaesiintyminen vielä vapautuvat fyysisesti.
Jani Kyllönen on nuoreksi mieheksi varsin lavakypsä ja ääneltään lupaava baritoni. Hänen suomenkielinen Papagenonsa oli täynnä elämäniloa aariassa Ma linnustaja olen vain Mozartin Taikahuilusta; enemmänkin naisten perään haikaileva linnustaja saikin saaliinsa kaapatessaan aarian lopuksi pianisti Salla Karakorven juoksujalkaa syliinsä ja pois lavalta. Kuten laulajattaretkin, myös kurssin miehet olivat varsin erilaisia äänityyppejä: baritoni Kyllösen lisäksi kurssille osallistui kaksi tenoria, Marko Nuutinen ja turkkilainen Ünüsan Kologlu. Konsertin väliin jättänyt Nuutinen on Suomen oloissa melko harvinainen italialaistyyppinen tenori, jonka kiinteälle, korkealle ja läpäisevälle äänelle voi oppituntien perusteella lupailla menestystä.
Ünüsan Kologlu tulkitsee ja elää dramaattisella, leveällä äänellään, voimakkaalla olemuksellaan sekä suurella sydämellään musiikin karaktereja hyvin uskottavasti. Vielä viime vuonna baritonirooleja laulanut Kologlu teki vaikutuksen upealla pianissimollaan Cavardossin aariassa E lucevan le stelle Puccinin oopperasta Tosca. Tarvittaessa mahtavaan jylyyn syttyvä ääni oli koetuksella erittäin voimakkaassa esityksessä Siegmundin pitkässä aariassa Dich, selige Frau – Winterstürme Wichen dem Wonnemond Wagnerin oopperasta Die Walküre. Vaikka ylimmät äänet eivät vielä lähteneet vapaasti ulos kropasta, esitys teki vaikutuksen selvällä tekstillään, karaktereillaan ja laulajan sävykkäällä, sydämellisellä persoonallisuudella. Kologlu lauloi myös yhdessä Gala el Hadidin kanssa Carmenin ja Don Josén dueton Bizet’n ooperasta Carmen. Duetto oli poikkeuksellisen näyttävä näyttämön haltuunotto kahdelta tulisieluiselta tulkitsijalta, ja Carmenin surma jopa aidon traaginen.
Kologlun esitysten ja konsertin lopettaneen dueton väliin mahtui vielä Gala el Hadidin esittämä Chanson de Carmen samaisesta oopperasta. El Hadidi on erittäin vaikuttava esiintyjä, jonka kauniista ja tummasta äänestä löytynee jatkossa vielä lisää värejä ja dramaattisuuttakin. Esiintymisestä ei temperamenttia ja tulisuutta puuttunut: esityksen lopuksi el Hadidi laskeutui jälleen yleisön joukkoon ja antoi presidentti Ahtisaarelle poskisuudelman.
Lue lisää:
”Laulun ja näyttämöilmaisun mestarikurssilla Savonlinnan kesässä”
”Savonlinnan musiikkiakatemia ja suomalais-egyptiläinen musiikkisilta”
”Laulu on tunne, joka tiedostaa itsensä. Elämänenergiaa, joka vokalisoidaan”. Jani Kyllönen, Sibelius-Akatemialla Anssi Hirvosella opiskeleva baritoni on oopperalaulaja ja Kammersänger Tom Krausen mestarikurssilla Savonlinnan Musiikkiakatemiassa löytämässä itsestään vapaampaa ja helpompaa lauluilmaisua. ”Kieli ja kurkku lähtevät suusta!”. Krause saa lapsenomaisen, vapaan tunteen kautta Kyllösen hetkeksi unohtamaan vanhat tapansa, ja äsken vielä hieman takainen ja keinotekoista syvyyttä hakenut ääni tuleekin helposti ja kirkkaasti ulos lämmön kärsimättä.
Read More →
Carl Maria von Weberin ooppera Der Freischütz saa Suomen Kansallisoopperassa aivan uuden ilmeen. Tapahtumat on nyt siirretty Hollywoodiin ja 2000-luvulle. Ohjaaja Juha Hemánus on luonut oopperaklassikkoon uuden kehyskertomuksen, jossa ollaan tekemässä elokuvaa aiheesta Der Freischütz. Paholaisen palkka-ampujaksi nimetyssä teoksessa nykyhetki ja oopperan tarina sekoittuvat ja tapahtumia ohjaileva studiojärjestäjä osoittautuukin itse paholaiseksi. Myyttisestä susirotkosta ja saksalaisesta metsästä on siirrytty näennäisesti kauas, mutta tarinan perussisältö on tallella: ihminen on valmis mihin tahansa saadakseen haluamansa. Ja onhan Hollywood melkein kuin holy wood.
Der Freischütz on Suomessa ollut vuosia lähes unohduksissa. Se nähtiin Suomen Kansallisoopperassa viimeksi vuonna 1924 nimellä Noita-ampuja. Nyt teos haluttiin modernisoida tämän päivän ihmisiä puhuttelevaan asuun. Dramaturgiaa on muutettu, teksti on suomennettu osittain uudelleen, henkilöt ovat saaneet uusia repliikkejä ja paholaisen roolia on laajennettu.
Paholaisena nähdään virtuoosimainen näyttelijä Martti Suosalo, joka on esiintynyt yli 50 elokuvassa ja lukuisissa rooleissa myös televisiossa ja teatterissa. Useita palkintoja saanutta Suosaloa pidetään lahjakkaana muuntautujana, ja hän on esittänyt useita suomalaisia kulttuurihahmoja, mm. Jean Sibeliusta.
Paholaisen palkka-ampujan johtaa kapellimestari Kari Tikka, sen on ohjannut Juha Hemánus ja lavasteet ja puvut on suunnitellut Ruari Murchison. Hurmaavan Agathen roolissa esiintyy Kirsi Tiihonen, hänen suosiotaan tavoittelevana Maxina vuorottelevat Jorma Silvasti ja Jyrki Anttila, Änncheninä Sirkka Lampimäki ja Dilbér ja Kasparina nähdään Jouni Kokora.
http://www.operafin.fi/produktiot.asp?polku=18;547;;1&eid=2248&tyyppi=1